100 % sanattoman viestinnän tiedoista saattaa olla valetta

Ajattelin, että tämä aihe on jo loppuun käsitelty, mutta niin vain sanattoman viestinnän prosenttiluvut ovat pulpahtaneet vastaan jo useampaan kertaan tämänkin kevään aikana. Tarkoitan niitä väitteitä, että viestinnästämme milloin 85 %, milloin 93 % ja milloin jotain siltä väliltä on sanatonta viestintää. Ne ovat puppua kaikki!

Prosenttiluvut perustuvat kaiketi Mehrabianin väärin ymmärrettyyn tutkimukseen 1960-luvulta.Voimauttava puhuminen

Tuossa tutkimuksessa tarkasteltiin ensikohtaamisia ja sanattoman viestinnän merkitystä siinä kontekstissa. Näitä yksittäisiä tuloksia sovelletaan kyseenalaistamatta tilanteeseen jos toiseenkin. Me puheviestinnän ammattilaiset teemme töitä sen eteen, että näistä iänikuisista prosenttiluvuista päästäisiin jo eroon.

Miksi ärsyynnyn näistä prosenttiluvuista? Koska niitä käytetään yleisön kalasteluun väärällä tiedolla. Kenelläkään ei ole taitoa viestintätilanteessa pilkkoa ilmaisuamme prosenteiksi. Tärkeämpää on keskittyä petraamaan jokaisen persoonallista puheilmaisua ja sanatonta viestintää.

 

Panosta viestintäsi kokonaisvaikutelmaan

Minä komennan omissa koulutuksissani, että unohda prosenttiluvut. Tärkeintä on kokonaisvaikutelma, jonka viestintäsi muodostaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sanallinen ja sanaton viestintäsi ovat tasapainossa keskenään.

Sanaton viestintäsi vahvistaa sitä mitä puhut.

Tässä simppeli esimerkki: jos kerrot olevasi iloinen toisen kohtaamisesta, pitää kasvojesi ilme olla hymyilevä ja äänensävysi miellyttävä. Jos äänensävysi on kärttyisä ja ilmeesi kovin hapan, voi kuulija epäillä, oletko kuitenkaan iloinen kohtaamisestanne.

Kerron vielä toisen esimerkin. Jos olet innostamassa tiimiäsi organisaatiosi muutostilanteessa, ei riitä, että elehdit käsilläsi innokkaasti ja hymyilet leveästi. Puheen rakenteesi pitää olla muutokseen motivoiva. Muuten esityksesi on turhaa sanahelinää.

 

Muista nämä asiat sanattomasta viestinnästä

  • Puheemme on yleensä harkittua ja hallittua, kun taas sanattomat viestit ovat usein spontaaneita ja emme ole niistä yhtä tietoisia kuin kielenkäytöstämme.
  • Sanattoman viestinnän liiallinen tulkinta voi johtaa väärinkäsityksiin.
  • Sanattoman viestinnän normittaviin ohjeisiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Nenän hipaisu ei tarkoita, että toinen valehtelee. Toisen nenänpieltä saattaa vain kutittaa.
  • Kun sanaton ja sanallinen viesti ovat ristiriidassa keskenään, luotamme usein sanattomiin viesteihin.
  • Ensivaikutelmatilanteessa sanaton viestintä on erityisessä asemassa.