Mihin työyhteisöä ylipäätään tarvitaan? Tutkimusten perusteella työyhteisö on erittäin merkityksellinen sosiaalisen tuen lähde. Kyse voi olla konkreettisessa työtehtävässä auttamisessa tai kahvipöytäkeskustelun ohessa tapahtuvasta huolien purkamisesta.

Pelkät seinät eivät tee työyhteisöä. Kuulin eräästä ulkomaille töihin muuttaneesta työntekijästä, jota ei oltu sitoutettu millään tavalla työyhteisöön. Lisäksi hän teki työtä projektissa, jonka muut tekijät eivät olleet samassa toimistossa. Työntekijä tuli siihen tulokseen, että turhaan hän siellä toimistolla käy, koska tuo työyhteisö ei anna hänen työnteolleen mitään lisäarvoa. Niinpä hän päätyi tekemään työnsä pääasiallisesti etätöinä.

Inspiraation tähän kirjoitukseen sain kahdesta artikkelista, joissa molemmissa pohdittiin yhdessä tekemistä. Vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne kritisoi aiheellisesti “Kuukauden myyjä”-palkintoja. Nehän eivät varsinaisesti kannusta yhdessä tekemiseen, vaan jokaista pelaamaan omaan pussiin. Kogniotieteen dosentti, aivotutkija Minna Huotilainen vierastaa myös mallia, jossa jokainen hoitaa hommiaan soolona. Huotilaisen mielestä jokaisella olisi hyvä olla joku ”taistelupari” omaa osaamista täydentämässä. Huotilainen ehdottaa työpaikoille työpareja, joissa on konkari ja tulokas.

Vastaus siihen, millainen työmuoto on paras, riippuu luonnollisesti työtehtävästä. Tarkkuutta vaativia työtehtäviä on mukava naputella ylhäisessä yksinäisyydessä. Toiset työt taas toteutuvat parhaiten yhdessä työparina. Toisinaan taas tarvitsemme monipuolisempaa osaamista ja isomman tiimin ympärillemme.

Minulle maistuu työnteko parhaiten, kun saan tehdä töitä kaikilla eri vaihtoehdoilla. Yksin tekemisen vastapainona on mahtavaa tehdä työtä tiiminä. Välillä taas on vapauttavaa tehdä yksin kaikki päätökset. Viime päivinä olen tehnyt töitä itsekseni. Ette arvaakaan, kuinka mukavaa on nyt lähteä suunnittelemaan tulevaa koulutusta kahden kollegan kanssa!

 
Viitatut artikkelit:
Käyttöjärjestelmästä koppi. Ihminen voi huoltaa tietokonetta, autoa tai vaikka kynsiään – mutta miten on aivojen laita? HR-viesti 3-4/2017
Improvisaatio avartaa. Print&Media 5/2017

Viatonten valssi (Aaro Hellaakoski)

Kun kesäinen yö oli kirkkain

ja tyyninä valvoivat veet

ja helisi soittimet sirkkain

kuin viulut ja kanteleet,

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus – jokaisessa kohtaamisessa tarvitaan viestinnän osaamista – jokainen organisaation työntekijä on osa-aikainen brändääjä.  

Puhetilanteet muistuttavat pallopelejä, pelitilannetta on pystyttävä lukemaan hyvin. Sekä pallopelit että puhetilanteet edellyttävät suurta suoritusherkkyyttä. Kun on itse tilanteen keskellä, on vaikea tietää toimiko tarkoituksenmukaisesti. Valmentaja voi vastata pelaajan kysymyksiin: ”Näinkö oikein? Ratkaisinko oikein?”

Puhetilanteessa asiantuntija voi ohjata näkemään, miksi joku tilanne onnistui tai ei onnistunut.

Huippu-urheilusta tiedämme, että luonnonlahjakkuus voi päästä hyvin pitkälle, mutta ilman valmennusta ei kukaan pääse omaan huippuunsa. Aloittelija hyötyy kaikilla elämän aloilla asiantuntijan antamista neuvoista. Pakolla ei kenestäkään tehdä urheilijaa eikä myöskään brändääjää, tarvitaan oma halu ja vaivannäkö, jotta saavutetaan tuloksia.

Heti ei tarvitse olla vuoden puhuja, tavoitteita voi asetella portaittain.

Mukavaa, että olet tullut tutustumaan blogiimme.

Tässä blogissa käsittelemme teemoja, jotka ovat meidän vahvaa osaamistamme ja samalla myös ikuisia kiinnostuksen kohteitamme. Näitä teemoja ovat mm. vuorovaikutus, esiintyminen, draama, opettaminen, oppiminen ja yrittäjyys.

Nostamme esiin aiheita, joita kohtaamme työssämme kouluttajina ja opettajina. Tartumme kiinni ajankohtaisiin ilmiöihin ja keskusteluaiheisiin sekä arkisiin havaintoihimme. Tämä on suunnitelmamme nyt, katsotaan mihin suuntaan elämä ja eteen tulevat asiat meitä kuljettavat.

Meidän puhesfääriläisten koulutustausta on akateeminen, mutta tässä blogissa käsittelemme aiheita mahdollisimman käytännönläheisesti. Toki sopivan tilanteen tullen viittaamme tutkiviin kollegoihimme.

Puhesfäärin blogia kirjoittaa Sanna Franck ja vierailevina kirjoittajina ovat muut puhesfääriläiset Soile Rusanen ja Sami Nieminen. Meistä voit lukea tarkemmin täältä.

Meillä on kiinnostavia kirjoituksia tietokoneen työpöydällä odottamassa viimeistelyä ja julkaisua. Pääset lukemaan niitä pikapuoliin!