Puhesfääri | Puheviestinnän valmennus https://puhesfaari.fi Vauhditamme muutokseen Tue, 12 Jan 2021 10:13:19 +0000 fi hourly 1 https://puhesfaari.fi/wp-content/uploads/2014/04/cropped-puhesfaari_logo_rgb-32x32.png Puhesfääri | Puheviestinnän valmennus https://puhesfaari.fi 32 32 Huumori sopii suomalaiseen esiintymiseen vaikka muuta väitetään https://puhesfaari.fi/suomalainen-esiintyminen/ Mon, 26 Sep 2016 11:56:52 +0000 http://puhesfaari.fi/?p=508 Lue lisää]]> Alkusyksystä Hesarissa oli artikkeli TED-puheista. TED on sitoutumaton järjestö, joka organisoi ympäri maailmaa konferensseja. Näissä konferensseissa jaetaan ideoita ja pidetään vaikuttavia ja lyhyitä puheita melkein mistä tahansa aiheesta.

Hesarin artikkeliin on koottuna TED-järjestön johtajan Chris Andersonin ajatuksia hyvästä puheesta. Andersonin mielestä yksi toimivimmista tavoista luoda yhteys yleisöön on huumori. Artikkelin toimittaja on sitä mieltä, että huumori ei välttämättä pure suomalaiseen yleisöön.

Kyllä suomalaiset huumorin päälle ymmärtävät. Esiintyjällä pitää olla taitoa käyttää tuota haastavaa havainnollistamisen ja vaikuttamisen keinoa oikein. Tärkein seikka on, että huumori kumpuaa puhujan omasta persoonasta. Jos käyttää ulkoa opeteltuja vitsejä tai jonkun muun sutkauksia, jää helposti kiikkiin. Aitous ja sopiva rosoisuus ovat huumorin käytössä avainasemassa. Esiintymiskokemus auttaa tässäkin asiassa. Puhujan vapautuessa esiintyjänä, myös huumorin käyttö asettuu luontevaksi osaksi esiintymistä. Huumorin pitää olla myös hyvän maun mukaista ja yleisöä kunnioittavaa.

Kerron kaksi esimerkkiä. Olin kuulijana tilaisuudessa, jos nuori työntekijä piti yritysesittelyn. Hän oli rakentanut esiintymisensä huolellisesti huumoripläjäyksiä ja askelkuvioita myöten. Todennäköisesti hänen muistiinpanoissaan oli ennakoitu myös kohdat, joissa yleisö nauraa. No, ei nauranut mutta toki myötätuntoisesti hymähtelimme. Yleisö kun on lähtökohtaisesti esiintyjän puolella. Mikä sitten meni vikaan? Ensinnäkin hän yritti liikaa. Toiseksi esitys oli jopa liian tarkasti valmisteltu. Kolmanneksi hän unohti yleisönsä eikä antanut tilaa meidän kuulijoiden aidoille reaktioille.

Toinen esimerkki on tilaisuudesta, jossa vanhempi virkamies oli puhumassa kaupungin rakennuskohteista. Kaikessa virkamiesmäisyydessään ja hieman nuhjuisessa olemuksessaan tämä esiintyjä onnistui mainiosti. Hänkin oli valmistautunut, mm. PowerPoint-esityksellä. Hänen vahvuutensa esiintyjänä ei ollut powerpointit, vaan aitous. Hän ei yrittänyt esittää esiintyjää, vaan hoiti homman omalla tyylillään. Hän kohdisti sopivia sutkauksia omaan virkamiesmäisyyteensä ja kuulijoiden tuntemiin yleisiin vitsin aiheisiin epäonnistuneista rakennusprojekteista. Huumorihetket kumpusivat juuri siinä tilanteessa. Kuulijoina tulimme uteliaiksi esiintyjästä ja esityksestä.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että huumori ei suinkaan ole puhetilanteissa mikään pakollinen asia. Jos huumori ei tunnu omalta jutulta tai tilanteeseen sopivalta, sitä ei ole väenväkisin pakko käyttää.

Halutessasi voit lisätä huumoria esitykseesi esimerkiksi näin:

  • Kerro tarinoita tai esimerkkejä elävästä elämästä
  • Vitsaile oman itsesi tai edustamasi tahon kustannuksella
  • Käännä pienet kömmähdykset huumoriksi
  • Rakenna viittauksia ajankohtaisiin tai yleisesti tunnettuihin naurun aiheisiin
  • Muista hyvä kontakti yleisöösi. Jos huumori ei tunnu uppoavan kuulijoihin, unohda se.

Suosittelen myös katsomaan Youtubesta TED-puheita. Ne inspiroivat taatusti!

]]> Vieraileva kirjoittaja Soile Rusanen: ”Kyllä mä tiedän, ettei kuva näy, mutta näytän kuitenkin.” https://puhesfaari.fi/visuaalinen-havainnollistaminen/ Fri, 12 Aug 2016 09:27:00 +0000 http://puhesfaari.fi/?p=482 Lue lisää]]> Ensimmäisen kerran kuulin otsikon kuolemattoman lauseen jokunen vuosikymmen sitten Helsingin yliopiston Domus Academikan isossa luentosalissa, jossa kasvatustieteen luentoa oli seuraamassa ainakin parisataa opiskelijaa. Luennoitsija näytti kirjasta meille kuvaa noiden iäksi muistiin painuneiden sanojen säestyksellä. Sanat muistan vieläkin, mutta mitään muuta luennosta en muista.

Moni huutaa apua mielessään, kun päivän viimeinenkin esiintyjä kaivaa ”powerpointit” esiin. Luetteloita luetteloiden perään ja tietysti dia, jonka luennoitsija on skannannut kirjasta. Diasta eivät esitystä seuraavat ponnisteluistaan huolimatta näe mitään. Tästä seuraa vain ärsytystä eikä se auta ymmärtämään, painamaan mieleen tai elävöittämään.

Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun kuvat ovat sanaluetteloita, joita luennoitsija lukee ääneen, vastaanottaja tylsistyy eikä jaksa keskittyä asiaan. Usein tällaiset luettelot ovat vain puhujaa varten muistilistana. Kaikki on toisin, kun visuaalista havainnollistamista ajatellaan vastaanottajan näkökulmasta.

Kun havainnollistat visuaalisesti, muista nämä seikat:

  • kuvien määrä rajattu
  • nosta kuvat keskeiseen asemaan
  • pohdi, auttavatko kuvat oleellisten asioiden mieleenpainamisessa
  • tekstit riittävän suurella fontilla
  • lauseet lyhyitä
  • asia esitetään yhdellä tai parilla sanalla
  • värit harkittuja
  • kokonaisuus yhdenmukainen

Vaikuttavan esityksen aikaansaamiseen ja visuaaliseen havainnollistamiseen joutuu näkemään vaivaa. Tämä työ kannattaa kuitenkin tehdä. Onnistunut lopputulos auttaa jäsentämään ja muistamaan esityksen asioita sekä antaa kuulijalle oivalluksia.

]]> Vieraileva kirjoittaja Soile Rusanen: Sinäkin olet osa-aikainen brändääjä https://puhesfaari.fi/vieraileva-kirjoittaja-soile-rusanen-sinakin-olet-osa-aikainen-brandaaja/ Wed, 15 Jun 2016 20:55:23 +0000 http://puhesfaari.fi/?p=467 Lue lisää]]> Aina valmiina! Pitäisi olla, mutta onko näin? Kuka tahansa sinunkin organisaatiossasi voi milloin tahansa päästä siihen h-hetkeen, jolloin kannattaisi olla valmis esittelemään omaa yritystä, tuotetta, palvelua, yrityksen arvoja, viimeisimpiä saavutuksia ja innovaatioita. Yllättäen avautuu mahdollisuus tehdä vaikutus. Havaitsetko tuon hetken? Otatko sen vastaan? Annatko palaa?

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus – jokaisessa kohtaamisessa tarvitaan viestinnän osaamista – jokainen organisaation työntekijä on osa-aikainen brändääjä.  

Puhetilanteet muistuttavat pallopelejä, pelitilannetta on pystyttävä lukemaan hyvin. Sekä pallopelit että puhetilanteet edellyttävät suurta suoritusherkkyyttä. Kun on itse tilanteen keskellä, on vaikea tietää toimiko tarkoituksenmukaisesti. Valmentaja voi vastata pelaajan kysymyksiin: ”Näinkö oikein? Ratkaisinko oikein?”

Puhetilanteessa asiantuntija voi ohjata näkemään, miksi joku tilanne onnistui tai ei onnistunut.

Huippu-urheilusta tiedämme, että luonnonlahjakkuus voi päästä hyvin pitkälle, mutta ilman valmennusta ei kukaan pääse omaan huippuunsa. Aloittelija hyötyy kaikilla elämän aloilla asiantuntijan antamista neuvoista. Pakolla ei kenestäkään tehdä urheilijaa eikä myöskään brändääjää, tarvitaan oma halu ja vaivannäkö, jotta saavutetaan tuloksia.

Heti ei tarvitse olla vuoden puhuja, tavoitteita voi asetella portaittain.

]]> Miksi lapsia nöyryytetään esiintymisellä? https://puhesfaari.fi/miksi-lapsia-noyryytetaan-esiintymisella/ Tue, 31 May 2016 09:02:16 +0000 http://puhesfaari.fi/?p=443 Lue lisää]]> Oletko nähnyt Facebookissa kiertävää kuvaa koulun näytelmästä? Sitä, jossa yksi lapsista on puettu vihreisiin vaatteisiin ja hän esittää lattialla maaten ruohoa. Huumoritekstissä viitataan siihen, kuinka huonona päivänä voi muistella, että jollain on mennyt vielä huonommin.

En ole jakanut kuvaa, eikä minua naurattanut.

Kukkahattutäti sisälläni ärähtää. Esiintymistaidon ja draaman opettaja sisälläni ärähtää. En ymmärrä, miksi lapsia pakotetaan esiintymään. Eihän edellä kuvaamassani tilanteessa ole kyse esiintymisestä, vaan lapsen nöyryyttämisestä.

Tunnistatko kouluajoiltasi seuraavia tilanteita?mikki

  • kirjaesitelmän pitäminen luokan edessä
  • tanssiesitys liian piukassa puvussa teini-ikäisenä
  • viulun tai muun instrumentin soittaminen arvioivan yleisön edessä
  • runoesitys naiivisti käsiä nostellen koulun tärkeässä juhlassa

Monelle esiintymistilanteet lapsena voivat olla hyvin mukavia kokemuksia. Todella monelle ne eivät ole. Tämä tulee esiin esiintymisjännitysvalmennuksissa, joissa me kouluttajat kohtaamme lapsena nöyryytettyjä aikuisia.

Esiintymiskouluttajan tehtävä on auttaa rakentamaan esiintymisidentiteetti, joka on murennettu jo lapsena.

Lähdemme liikkeelle pienin askelin. Teemme helppoja esiintymisharjoituksia, pienen ja turvallisen ryhmän edessä. Palautteen lähtökohta on kannustaminen.

Lapsille pitäisi myös suoda mahdollisuus harjoitella esiintymistä pienin askelin. Ei niin, että ensimmäiset esiintymiskokemukset ovat joko arvioitavia suorituksia tai juhlasalissa satapäisen yleisön edessä. Esiintymistilanteista pitäisi saada myönteisiä kokemuksia heti lapsena.

Nämä kokemukset kantavat parhaimmassa tapauksessa aikuisuuteen saakka.

]]>