Alkusyksystä Hesarissa oli artikkeli TED-puheista. TED on sitoutumaton järjestö, joka organisoi ympäri maailmaa konferensseja. Näissä konferensseissa jaetaan ideoita ja pidetään vaikuttavia ja lyhyitä puheita melkein mistä tahansa aiheesta.
Hesarin artikkeliin on koottuna TED-järjestön johtajan Chris Andersonin ajatuksia hyvästä puheesta. Andersonin mielestä yksi toimivimmista tavoista luoda yhteys yleisöön on huumori. Artikkelin toimittaja on sitä mieltä, että huumori ei välttämättä pure suomalaiseen yleisöön.
Kyllä suomalaiset huumorin päälle ymmärtävät. Esiintyjällä pitää olla taitoa käyttää tuota haastavaa havainnollistamisen ja vaikuttamisen keinoa oikein. Tärkein seikka on, että huumori kumpuaa puhujan omasta persoonasta. Jos käyttää ulkoa opeteltuja vitsejä tai jonkun muun sutkauksia, jää helposti kiikkiin. Aitous ja sopiva rosoisuus ovat huumorin käytössä avainasemassa. Esiintymiskokemus auttaa tässäkin asiassa. Puhujan vapautuessa esiintyjänä, myös huumorin käyttö asettuu luontevaksi osaksi esiintymistä. Huumorin pitää olla myös hyvän maun mukaista ja yleisöä kunnioittavaa.
Kerron kaksi esimerkkiä. Olin kuulijana tilaisuudessa, jos nuori työntekijä piti yritysesittelyn. Hän oli rakentanut esiintymisensä huolellisesti huumoripläjäyksiä ja askelkuvioita myöten. Todennäköisesti hänen muistiinpanoissaan oli ennakoitu myös kohdat, joissa yleisö nauraa. No, ei nauranut mutta toki myötätuntoisesti hymähtelimme. Yleisö kun on lähtökohtaisesti esiintyjän puolella. Mikä sitten meni vikaan? Ensinnäkin hän yritti liikaa. Toiseksi esitys oli jopa liian tarkasti valmisteltu. Kolmanneksi hän unohti yleisönsä eikä antanut tilaa meidän kuulijoiden aidoille reaktioille.
Toinen esimerkki on tilaisuudesta, jossa vanhempi virkamies oli puhumassa kaupungin rakennuskohteista. Kaikessa virkamiesmäisyydessään ja hieman nuhjuisessa olemuksessaan tämä esiintyjä onnistui mainiosti. Hänkin oli valmistautunut, mm. PowerPoint-esityksellä. Hänen vahvuutensa esiintyjänä ei ollut powerpointit, vaan aitous. Hän ei yrittänyt esittää esiintyjää, vaan hoiti homman omalla tyylillään. Hän kohdisti sopivia sutkauksia omaan virkamiesmäisyyteensä ja kuulijoiden tuntemiin yleisiin vitsin aiheisiin epäonnistuneista rakennusprojekteista. Huumorihetket kumpusivat juuri siinä tilanteessa. Kuulijoina tulimme uteliaiksi esiintyjästä ja esityksestä.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että huumori ei suinkaan ole puhetilanteissa mikään pakollinen asia. Jos huumori ei tunnu omalta jutulta tai tilanteeseen sopivalta, sitä ei ole väenväkisin pakko käyttää.
Halutessasi voit lisätä huumoria esitykseesi esimerkiksi näin:
- Kerro tarinoita tai esimerkkejä elävästä elämästä
- Vitsaile oman itsesi tai edustamasi tahon kustannuksella
- Käännä pienet kömmähdykset huumoriksi
- Rakenna viittauksia ajankohtaisiin tai yleisesti tunnettuihin naurun aiheisiin
- Muista hyvä kontakti yleisöösi. Jos huumori ei tunnu uppoavan kuulijoihin, unohda se.
Suosittelen myös katsomaan Youtubesta TED-puheita. Ne inspiroivat taatusti!